Kielitoimiston sanakirjaan tulee yli 700 uutta sanaa

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) ilmoitti vastikään, että Kielitoimiston sanakirjaan lisätään yli 700 uutta sanaa ensi vuoden alkupuolella. Lisäksi vanhoihin sana-artikkeleihin tulee lähes 1400 muutosta.

Mukaan listataan esimerkiksi sellaiset viime ja tämän vuoden puolella yleistyneet sanat kuin selfie, trollata, uhriutua ja vatuloida. Kielen keventymisestä kertovat muun muassa hulabaloo ja chillata, jotka nyt siis ”virallistetaan” monen muun ohessa.

Kyseessä on Kielitoimiston sanakirjan ensimmäinen laajamittainen päivitys sen jälkeen, kun teos muuttui vuosi sitten ilmaiseksi verkkosanakirjaksi.

Suomen kielen parissa askaroivat ottavat tämän tarkistetun version vastaan raikuvin aplodein. Kielitoimiston sanakirja on kaikkien työssään, työkseen tai harrastuksekseen kirjoittavien tärkein apuväline ja korvaamaton tuki esimerkiksi opiskelijoille. Sanakirjan siirtyminen internetiin koko kansan vapaaseen ja ilmaiseen käyttöön oli kulttuuriteko, joka sai aivan liian vähän huomiota. Onneksi käyttäjiä on riittänyt sitäkin enemmän.

leike
Ilmaiseksi verkkoon siirtyneen Kielitoimiston sanakirjan seuraava versio ilmestyy vuoden 2016 alkupuolella. Se sisältää yli 700 uutta suomen kielen sanaa.

Joku saattaa ihmetellä, mikä kumma tämä Kielitoimiston sanakirja oikein on. Sen nimi kun ei todellakaan ole paras mahdollinen.

Kyseessä on luotettavin, ajantasaisin ja ylivoimaisesti paras yleiskielen sanakirja, joka sisältää yli 100 000 hakusanaa. 1950- ja 60-luvuilta 1980-luvulle se tunnettiin Nykysuomen sanakirja-nimisenä. Sanaston vanhentumisen myötä teos muuttui Suomen kielen perussanakirjaksi 1990-94 ja se taas Kielitoimiston sanakirjaksi 2000-luvun jälkipuoliskolla.

Kielitoimiston sanakirja on jokaisen kirjoittajan perustyökalu, poliisista parlamentaarikkoon ja alakoululaisesta alivaltiosihteeriin. Tällaisen ”kieliraamatun” käyttötarve on aina ollut suuri, mutta ennen verkkoaikaa harva hankki kallista, kolmeosaista sanakirjaa kotiinsa. Kirjastojen käsikirjasto-osastoilla se oli aina selatuimpia suomen kielen hakuteoksia.

Kielitoimiston sanakirjan merkitys on vain kasvanut ajan myötä. Tänä päivänä kirjoitetaan enemmän kuin koskaan, oli teksti sitten somesuomea tai asiasuomea. Paperin kulutus on luultavasti vähentynyt mutta kirjoittaminen lisääntynyt, eikä tämä koske pelkästään netissä näpytteleviä teinejä. Yleiskielisen tekstin hallitseminen arkityössä ei ole koskaan ollut niin tärkeä kansalaistaito kuin nyt. Välineet vain ovat muuttuneet sähköisiksi.

Kielitoimiston sanakirjan siirtyminen ilmaiseksi verkkoon vastaa myös lisääntyneen maahanmuuton tarpeisiin. Suomea toisena kielenä opiskeleville hakuteos on aarre, kuten muutkin Kotuksen verkkosanakirjat (Kielitoimiston ohjepankki, etu- ja sukunimien taivutus).

Olen itse nyt vuoden ajan totutellut sanakirjan nettiversioon, ja hyvin sujuu. Entisten aikojen muistoksi en ole kuitenkaan täysin hylännyt vanhaa kolmeosaista manuaalia. Mittasin sen äsken kirjahyllystä: 13 senttimetriä paksu ja valtavan painava.

Ehkä sen oli jo aikakin siirtyä kevyeksi bittimassaksi.

 

Mainokset

Putin-juuston ja selfien ympärillä kävi pöhinä

Vuosi 2014 meni ja sen mukana tuli suomen kieleen jälleen uusia sanoja.

Tällaisia ”vuoden sanoja” on kahdenlaisia. Toiset ovat päiväperhosia, jotka liittyvät yleensä johonkin yksittäiseen tapahtumaan ja pysyvät hengissä vain hetken. Tuon lyhyen ajan sana saattaa kuitenkin olla erittäin suosittu.

Toisentyyppiset vuoden sanat murtautuvat yleiseen tietoisuuteen kyseisen vuoden aikana ja jäävät elämään, koska sanoja tarvitaan koko ajan.Putin-juusto

Yleisradion nettilukijat ovat muutaman vuoden ajan äänestäneet vuoden sanan. Vuoden 2014 sanaksi valittiin tyypillinen hetken lapsi eli Putin-juusto, joka tarkoitti Venäjän markkinoille suunnattua Valion juustoa, jota Venäjän asettamien, Ukrainan kriisiin liittyvien vastapakotteiden vuoksi myytiinkin halvalla Suomessa. Putin-juusto sai 47 prosenttia lukijoiden äänistä.

Kun edulliset juustot hävisivät kaupasta, hävisi kielenkäytöstä myös koko vuoden sana, mutta aikansa kuvana valinta oli hyvä. Putin-juuston ”virallinen” vastine oli pakotejuusto, joka ei pärjännyt kansanomaisemmalle versiolle. Ihmiset alkoivat jutella kassajonoissa ja hyllyjen väleissä Putin-juustoista. Sana henkilöi laajan poliittisen kriisin ilmiön, ja lumipalloefekti oli valmis.

Suomalaisperäiset uudissanat syntyvät harvoin minkään virallisen tahon kautta. Uudissanojen (nyt ei puhuta lainasanoista) takana ovat yleensä tavalliset Suomen kansalaiset. Sosiaalinen media tehostaa sanan kiertoa ja nopeuttaa sen leviämistä.

Putin-juustolle kävi juuri näin. Erään marketryhmän osastopäällikkö kuuli asiakkaan puhuvan Putin-juustosta pakotetuotteiden tultua myyntiin, ja tviittasi kaupastaan elokuun 15. päivä ”Meillä on halpaa Putin-juustoa” –viestin eteenpäin. Meni viikko tai kaksi, ja koko Suomi puhui Putin-juustosta.

Putin-juusto oli Ylen äänestyksessä ylivoimainen. Sille hävisivät muun muassa nyhtöpossu (mureaksi haudutettu porsaanliha), arkihaaste (omaa arkea valokuvataan tietyn ajan ja haastetaan kavereita Facebookissa mukaan) ja kännykkäläheinen (läheisen etäomaishoitaja).

Vuoden 2013 Ylen nettilukijoiden valitsema sana oli pöhinä, jolla viitataan ilmiöihin, jotka puhuttavat laajalti ihmisiä; ”tämän asian ympärillä käy nyt valtava pöhinä”. Pöhinä on esimerkki merkityksen muuttaneesta vanhasta sanasta, joka on saanut uuden elämän. Aiemmin sanalla on tarkoitettu amfetamiinia ja sitä ennen, ainakin 1800-luvulta lähtien, se yhdistettiin kiljuun ja pontikkaan.

Pöhinä on siis sana, joka on kulkenut pitkän matkan Suomen maaseudun korpikuusien alta kaupungin huumeslangin kautta somekansan suosikiksi aina eduskuntatalon puhujapönttöön saakka.

selfie-465563_1920
Selfie on myös vuoden 2014 sana. Ja käyttöä riittää. Kuva: Pixabay CCO PD.

Entä sitten ne vuoden sanat, jotka eivät jää lyhyen hetken ilmiöiksi? Mikä voisi olla todellinen vuoden 2014 sana?

Jos sellainen tulisi nimetä, valitsisin selfien, kaikille tutun, mutta silti varsin uuden sanan. Oxford Dictionaries valitsi selfien vuoden sanaksi Englannissa 2013, mutta meillä se lähti lentoon vasta viime vuonna. Selfien tilalle ehdoteltiin aluksi suomalaisperäistä omakuvaa tai omskua, mutta kansa teki valintansa.

Kotimaisten kielten keskus on vuosikymmeniä listannut vuoden merkittävimpiä uusia sanoja, ja selfie löytyy vuoden 2014 listalta. Vuoden kuuluisimman selfien otti kesällä Kokoomuksen puheenjohtajaksi juuri valittu ja sitä kautta pääministeriksi noussut Alexander Stubb.

Pääministeri Stubbin selfie on leikkisästi stubbie. Sekin on Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2014 listalla, kuten muun muassa Putin-juusto, instata (lähettää kuva Instagram-palveluun), pöhinä, nyhtöpossu, apukinos (talkoovoimin jäälle kolattu kinos, jonka tarkoitus on turvata saimaannorppien pesintä vähälumisina talvina) ja väistökoulu (koulu, johon muutetaan tilapäisesti oman koulun korjauksen ajaksi).

Aikojen muuttumisesta kertoo vuoden 2014 sanalistalla oleva sohvakatselu. Se tarkoittaa perinteistä televisionkatselua ihan perinteisestä televisiosta, ei tabletilta tai kännykältä.

Jos sanat lähihoitaja, operaattoritunnus, sähköposti tai uusavuttomuus tuntuvat ikivanhoilta, ne olivat vuoden 1993 sanoja. Ja tasan 20 vuoden takaa vuodelta 1994 ovat salibandy, komissaari, duuma ja käräjäoikeus.

Bodaus ja opintovapaa ovat hyviä esimerkkejä kieleen pysyvästi jääneistä uudissanoista. Ne ovat vuodelta 1981. Mutta kuka muistaa karkaussekunnin?  Sekin on vuoden 1981 uudissana. 30. kesäkuuta 1981 tapahtui nimittäin sellainen merkittävä asia, että viralliseen aikaamme lisättiin yksi sekunti.